Sananen eilisen tunnelmista

Kun aloittaa tärkeän asian opiskelun tai jonkin muun, täytyy tunnelmaan virittäytyä kunnolla. Päädyin eilen tekemään meille yksinkertaisia laskutoimituksia apuna käyttäen mokkaruutuja ja lämpimiä voileipiä, koska sillonhan se opiskelukin sujjuu paljon paremmin!

Ensin ihasteltiin yhessä ostamiamme valmennuskurssimatskuja (emmehän me toki niistä vielä juuri mitään ymmärtäneet, mutta kivoilta näytti). Aloimma myöskin tehä pienimuotosia tarkempia suunnitelmia tulevaa varten. Löimmä lukkoon seuraavat lukutreffit, sovittiin matikan tunnille menosta ja mietimmä muun muassa millä eri tavoin voisimme opiskella mitäkin ainetta ja mistä nyt oikein virallisesti alottasimma. Päädyttiin yhessä siihen, että ensimmäisenä alamme nyt koluamaan läpi nämä kaikki ihanat fysiikan osa-alueet. Koemme molemmat sen olevan meille vaikeinta. Laskimma fysiikan ensimmäisestä kirjasta laskuja ja käytimmä apuna MAOL taulukkokirjaa, sekä sairaanhoitajien lääkelaskukirjaa. Mie en ainakaan meinannut ihan heti tajuta, enkä mie oikiastaan ihan vieläkään tajua niitä juttuja...mutta pikkuhiljaa. Mutta kyllä met yhessä vielä nämä opimma! Laskettiin tosiaan pinta-alaa ja tilavuutta. Oli kyllä makia tunne, kun vihdoin saatiin laskut menemään oikein! Siihen olikin ihana lopettaa, hyvänolontunteeseen! Mie en käsitä miksi mulla on semmonen tapa, että mie yritän aatella nuo laskut jotenki niin kauhian monimutkasen kautta ja etin selitystä sille ja tälle. Monesti on niin, että mie ajattelen asiaa kauhian hankalasti, vaikka kaikki tarvittava seisoo minun eessä esimerkkilauseessa ihan selvänä ja yksinkertasena. Ymmärrättekö te mitä mie tarkotan? Mie vähän niinku tehen kärpäsestä härkäsen. Mulla tullee olemaan opettelemista silläkin osa-alueella.

Meillä mennee Marian kans monesti työvuorot ristiin (ei tosin kauan, minulta loppuu työt kahden viikon päästä ja uusia ei oo vielä tiedossa) ja opiskeluaikaa ei ainakaan minun puolelta ole useimmitenkaan ku illalla, kun pikku H meneepi nukkumaan. Mutta mie olen tottunut opiskelemaan iltasin jo edellisen koulun puittessa, joten se ei ole ongelma. Illalla opiskelussa tosin on se huonopuoli, että siinä ei ihan kauhian kauan jaksa laskujen kans taaloa, kun ne ei meinaa sitten ennään mennä perille. Eilen tosin jaksettiin aika hyvin!

Sovittiin, että ennen seuraavia treffejä, jotka sovimma ens viikoksi, opetellaan yksinämme tuota ensimmäistä aihealuetta ja sitten päästään taas yhessä laskemaan. Suunniteltiin myös jo tulevaa biologiaa varten semmonen sisäistämistapa, että aina vuorotellen pitäsimmä esitelmän toiselle jostakin biologian osa-alueesta, tekstin, selostuksen ja kuvien kera. Se voisi olla hyvä tapa saaha asia sisäistettyä. Se biologia tuntuu jotenkin houkuttelevalta alkaa jo lukemaan, se on vielä aika tuoreessa muistissa, nyt vaan mentäs vielä astetta syvemmälle, mitä met sairaanhoitajiksi lukiessa mentiin. Se tuntuu niin paljon loogisemmalta lukia ko tämä fysiikka.

Mie olen olemassaan aika malttamaton ihminen. Jotenki tuntuu niin ärsyttävältä, kun ei meinaa tajuta jotain juttua ja päästä eteenpäin vaikka mieli niin kovasti tekis jo! Mie vaan yritän ja yritän tankata samoja asioita eripäin, että saisin net itelle sisäistettyä. Niin tyhmältä kun se varmaan kuulostaakin, tuo potenssien ymmärtäminen tekkee mulle vaikiaa. Tuntuu niinkö se ymmärrys olis ihan nurkan takana, mutta mie en millään meinaa päästä sinne saakka.

Mie olen ihan innoissani tästä luku-urakasta ja olen kyllä joka päivä jossain määrin kirjoja lukenut. Vaikka tämä tullee olemaan raskasta niin tiedossa on uskomattoman mielenkiintonen "matka"! Ja onneksi mulla on tänne matkalle varattu aivan ykkösluokan seuralainen :D

Mie kiitän ja kumarran. Ja mie pallaan taas kuhan ehin!

-Elli

Karu palautus maanpinnalle

Eilen siis intoa puhkuen otin taas fysiikan kirjan esille ja ihan rehellisesti voin sanoa, että melko reteästi siinä röyhistelin rintaa, rupesin lukemaan ja "laskemaan". Pikkuhiljaa alkoi kuitenkin hiipimään epävarmuuden tunne, ja jouduin lopulta tunnustamaan itselleni, ettei fysiikka ihan niin helppoa olekaan (en kyllä niin ollut kuvitellutkaan, mutta palautus maanpinnalle oli aika karu). Kyllähän teorian jokainen osaa lukea... mutta ne potenssit, lineaariset mallit ja kulmakertoimet! Tietenkin mie turhauduin, kun siinä aikani pyörittelin ja pyörittelin. Eihän sinni antanut periksi, joten lueskelin vähän eteenpäin kunnes lopulta luovutin, menin sohvalle ja nappasin biologian kirjan seuraksi. Biologia olikin niin paljon helpompaa (newsflash) ja tuli helpottunut olo; tämän mie ainakin osaan ja ymmärrän. Pari tuntia siinä viivähti ja tuli useampi luku luettua.

Miten sitten ratkaista tämä ongelma nimeltä Fysiikka? Olihan minulla jo aikaisemmin sellainen fiilis, että tähän tarvitsee vähän apuja. Surkeaa on kuitenkin se, että ensimmäinen fysiikan kurssi on aikuislukiossa vasta ensi vuoden puolella. Vara ei kuitenkaan ole jättää lukemista niin myöhälle, joten päätin mennä pitkän matikan kursseille, joita tälle lukuvuodelle on useampi. Eikä siitä nyt haittaakaan ole? Pääasia, että jotain lasken ja siellä kuitenkin käydään niitä juttuja läpi, joita tarvitsee myös fysiikassa.

Niinpä kirjakaupasta tuli ostettua Calculus 1 ja yllättäen kaapista löytyi sellainen ikivanha, muinaisjäännös oikeastaan, eli Canonin graafinen laskin, joka on ainakin 15 vuotta vanha. Eihän se alkuun toiminut: patterit oli jättänyt sen aikoja sitten, mutta onneksi niitä saa uusia ja niinhän se laskinvanhus virkosi. Vielä kun osaisi käyttää sitä!

Viime vuonna hylly oli täynnä
opariin liittyviä kirjoja,
nyt kaikkea muuta.
Ja minä kun vannoin,
etten opiskele enää koskaan!

Nähtiin muuten eilen aamupäivällä Ellin kanssa pikaisesti ja eihän siitä naurusta meinannut loppua tulla, kun päiviteltiin tätä asiaa. Kumpikin on ihan pallo hukassa ja yhtä epätoivoinen. No, mutta eihän kukaan tämän helppoa sanonut olevankaan. Eikä tässä ole enää vara perääntyä, kun kaikesta on tehnyt näinkin julkista :D Että se siitä "kaikessa hiljaisuudessa" lukemisesta.

Mulla alkaakin tänään yhden ruhtinaallisen vapaapäivän jälkeen työputki, joten toivottelen mukavaa loppuviikkoa kaikille! Illat menee töissä, joten tuskin aamupäivisin jaksan postailla uusia juttuja, mutta lukeminen jatkuu siitäkin huolimatta jossain muodossa.

-M-

Ps. tuntia myöhemmin: Katsoin sitä fysiikkaa uusin silmin ja kun oli tuo puoliso siinä vieressä, kenen kanssa ääneen käydä niitä asioita läpi, niin loksahtihan ne asiat paikalleen. Olin jälleen kerran ajatellut asian liian vaikeasti, vähän sama kuin monesti lääkelaskujen kanssa. :D