Ihan hirveästi ei tässä kuluneen viikon aikana ole tapahtunut eikä mitään isompaa raportoitavaakaan ole. Eilen oli viikon ainut vapaapäivä, joten nukuin aamulla pitkään ja päivällä laskin melkein kolme tuntia fysiikkaa. Aivan selvästi tykkään sellaisista laskuista, joissa pitää selvittää useampi asia ennen kuin pääsee laskemaan sitä lopullista arvoa. Ne tuo haastetta ja laittaa älynystyrät koetukselle.
Kemian saloihin olen myös vähän vihkiytynyt tällä viikolla. Miulla on kemiasta Reaktio 1 sekä Mooli 1 ja niitä olen mm. työmatkoilla bussissa selaillut. Nyt sitä huomaakin, miten paljon kaikki kolme ainetta sivuaa toisiaan. Esimerkkinä vaikka se, että ensin törmäsin kovalentti- ja ionisidoksiin Bios 2:sta lukiessa ja sitten tietenkin kemian kohdalla. Se helpottaakin vain lukemista, kun samat asiat toistuu jokaisessa aineessa, vähän eri näkökulmasta vain.
Ensi viikolla nähdään sitten pitkästä aikaa Ellin kanssa. Meidän lukutreffit on nimittäin menneet pari kertaa mönkään. Viime lauantaina meidän piti tavata, mutta mie jouduin ne perumaan. Aina välillä miulla on sellainen kokovartalopäänsärky, joka vetää täysin sängyn pohjalle ja tietenkin se iski justiin silloin lauantaina. Onneksi siihen jollain tavalla tehoaa Burana-Panadol-koktail.
Jos töissä on ollut hiljainen hetki, mie olen Terveysportista tutkaillut erilaisia kuvia ihmisen anatomiasta. Tuo Terveysportti on maksullinen sivusto terveydenhuollon ammattilaisille. Töistä sinne kuitenkin pääsee ja sieltä mie olen tutkaillut esim. thorax-kuvia, joissa näkyy mm. pneumonian aiheuttamat muutokset keuhkokudoksessa. Ne on ihan hurjan mielenkiintoisia ja niitä voisi jäädä tutkailemaan vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Hyvää harjoitustakin ne on, nimittäin kaikki lääketieteelliset nimet on pääasiassa vain latinaksi.
Tänään olisikin sitten iltavuoro ja onneksi on vain kolme päivää ja sitten taas yksi vapaapäivä. Viikonloput on töissä yleensä aika leppoisia ja rauhallisempia kuin arkiaamut. Ellei sitten uusia potilaita tule ovista ja ikkunoista. Tosin sekin on ihan mukavaa, koska aika menee silloin kuin siivillä ja yhtäkkiä huomaatkin olevasi taas bussissa kotimatkalla!
Miepä toivottelenkin nyt mukavaa viikonloppua kaikille: nauttikaa kauniista syyspäivästä!
- M -
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lukutreffit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lukutreffit. Näytä kaikki tekstit
lauantai 6. syyskuuta 2014
lauantai 16. elokuuta 2014
Sananen eilisen tunnelmista
Kun aloittaa tärkeän asian opiskelun tai jonkin muun, täytyy tunnelmaan virittäytyä kunnolla. Päädyin eilen tekemään meille yksinkertaisia laskutoimituksia apuna käyttäen mokkaruutuja ja lämpimiä voileipiä, koska sillonhan se opiskelukin sujjuu paljon paremmin!
Ensin ihasteltiin yhessä ostamiamme valmennuskurssimatskuja (emmehän me toki niistä vielä juuri mitään ymmärtäneet, mutta kivoilta näytti). Aloimma myöskin tehä pienimuotosia tarkempia suunnitelmia tulevaa varten. Löimmä lukkoon seuraavat lukutreffit, sovittiin matikan tunnille menosta ja mietimmä muun muassa millä eri tavoin voisimme opiskella mitäkin ainetta ja mistä nyt oikein virallisesti alottasimma. Päädyttiin yhessä siihen, että ensimmäisenä alamme nyt koluamaan läpi nämä kaikki ihanat fysiikan osa-alueet. Koemme molemmat sen olevan meille vaikeinta. Laskimma fysiikan ensimmäisestä kirjasta laskuja ja käytimmä apuna MAOL taulukkokirjaa, sekä sairaanhoitajien lääkelaskukirjaa. Mie en ainakaan meinannut ihan heti tajuta, enkä mie oikiastaan ihan vieläkään tajua niitä juttuja...mutta pikkuhiljaa. Mutta kyllä met yhessä vielä nämä opimma! Laskettiin tosiaan pinta-alaa ja tilavuutta. Oli kyllä makia tunne, kun vihdoin saatiin laskut menemään oikein! Siihen olikin ihana lopettaa, hyvänolontunteeseen! Mie en käsitä miksi mulla on semmonen tapa, että mie yritän aatella nuo laskut jotenki niin kauhian monimutkasen kautta ja etin selitystä sille ja tälle. Monesti on niin, että mie ajattelen asiaa kauhian hankalasti, vaikka kaikki tarvittava seisoo minun eessä esimerkkilauseessa ihan selvänä ja yksinkertasena. Ymmärrättekö te mitä mie tarkotan? Mie vähän niinku tehen kärpäsestä härkäsen. Mulla tullee olemaan opettelemista silläkin osa-alueella.
Meillä mennee Marian kans monesti työvuorot ristiin (ei tosin kauan, minulta loppuu työt kahden viikon päästä ja uusia ei oo vielä tiedossa) ja opiskeluaikaa ei ainakaan minun puolelta ole useimmitenkaan ku illalla, kun pikku H meneepi nukkumaan. Mutta mie olen tottunut opiskelemaan iltasin jo edellisen koulun puittessa, joten se ei ole ongelma. Illalla opiskelussa tosin on se huonopuoli, että siinä ei ihan kauhian kauan jaksa laskujen kans taaloa, kun ne ei meinaa sitten ennään mennä perille. Eilen tosin jaksettiin aika hyvin!
Sovittiin, että ennen seuraavia treffejä, jotka sovimma ens viikoksi, opetellaan yksinämme tuota ensimmäistä aihealuetta ja sitten päästään taas yhessä laskemaan. Suunniteltiin myös jo tulevaa biologiaa varten semmonen sisäistämistapa, että aina vuorotellen pitäsimmä esitelmän toiselle jostakin biologian osa-alueesta, tekstin, selostuksen ja kuvien kera. Se voisi olla hyvä tapa saaha asia sisäistettyä. Se biologia tuntuu jotenkin houkuttelevalta alkaa jo lukemaan, se on vielä aika tuoreessa muistissa, nyt vaan mentäs vielä astetta syvemmälle, mitä met sairaanhoitajiksi lukiessa mentiin. Se tuntuu niin paljon loogisemmalta lukia ko tämä fysiikka.
Mie olen olemassaan aika malttamaton ihminen. Jotenki tuntuu niin ärsyttävältä, kun ei meinaa tajuta jotain juttua ja päästä eteenpäin vaikka mieli niin kovasti tekis jo! Mie vaan yritän ja yritän tankata samoja asioita eripäin, että saisin net itelle sisäistettyä. Niin tyhmältä kun se varmaan kuulostaakin, tuo potenssien ymmärtäminen tekkee mulle vaikiaa. Tuntuu niinkö se ymmärrys olis ihan nurkan takana, mutta mie en millään meinaa päästä sinne saakka.
Mie olen ihan innoissani tästä luku-urakasta ja olen kyllä joka päivä jossain määrin kirjoja lukenut. Vaikka tämä tullee olemaan raskasta niin tiedossa on uskomattoman mielenkiintonen "matka"! Ja onneksi mulla on tänne matkalle varattu aivan ykkösluokan seuralainen :D
Mie kiitän ja kumarran. Ja mie pallaan taas kuhan ehin!
-Elli
Ensin ihasteltiin yhessä ostamiamme valmennuskurssimatskuja (emmehän me toki niistä vielä juuri mitään ymmärtäneet, mutta kivoilta näytti). Aloimma myöskin tehä pienimuotosia tarkempia suunnitelmia tulevaa varten. Löimmä lukkoon seuraavat lukutreffit, sovittiin matikan tunnille menosta ja mietimmä muun muassa millä eri tavoin voisimme opiskella mitäkin ainetta ja mistä nyt oikein virallisesti alottasimma. Päädyttiin yhessä siihen, että ensimmäisenä alamme nyt koluamaan läpi nämä kaikki ihanat fysiikan osa-alueet. Koemme molemmat sen olevan meille vaikeinta. Laskimma fysiikan ensimmäisestä kirjasta laskuja ja käytimmä apuna MAOL taulukkokirjaa, sekä sairaanhoitajien lääkelaskukirjaa. Mie en ainakaan meinannut ihan heti tajuta, enkä mie oikiastaan ihan vieläkään tajua niitä juttuja...mutta pikkuhiljaa. Mutta kyllä met yhessä vielä nämä opimma! Laskettiin tosiaan pinta-alaa ja tilavuutta. Oli kyllä makia tunne, kun vihdoin saatiin laskut menemään oikein! Siihen olikin ihana lopettaa, hyvänolontunteeseen! Mie en käsitä miksi mulla on semmonen tapa, että mie yritän aatella nuo laskut jotenki niin kauhian monimutkasen kautta ja etin selitystä sille ja tälle. Monesti on niin, että mie ajattelen asiaa kauhian hankalasti, vaikka kaikki tarvittava seisoo minun eessä esimerkkilauseessa ihan selvänä ja yksinkertasena. Ymmärrättekö te mitä mie tarkotan? Mie vähän niinku tehen kärpäsestä härkäsen. Mulla tullee olemaan opettelemista silläkin osa-alueella.
Meillä mennee Marian kans monesti työvuorot ristiin (ei tosin kauan, minulta loppuu työt kahden viikon päästä ja uusia ei oo vielä tiedossa) ja opiskeluaikaa ei ainakaan minun puolelta ole useimmitenkaan ku illalla, kun pikku H meneepi nukkumaan. Mutta mie olen tottunut opiskelemaan iltasin jo edellisen koulun puittessa, joten se ei ole ongelma. Illalla opiskelussa tosin on se huonopuoli, että siinä ei ihan kauhian kauan jaksa laskujen kans taaloa, kun ne ei meinaa sitten ennään mennä perille. Eilen tosin jaksettiin aika hyvin!
Sovittiin, että ennen seuraavia treffejä, jotka sovimma ens viikoksi, opetellaan yksinämme tuota ensimmäistä aihealuetta ja sitten päästään taas yhessä laskemaan. Suunniteltiin myös jo tulevaa biologiaa varten semmonen sisäistämistapa, että aina vuorotellen pitäsimmä esitelmän toiselle jostakin biologian osa-alueesta, tekstin, selostuksen ja kuvien kera. Se voisi olla hyvä tapa saaha asia sisäistettyä. Se biologia tuntuu jotenkin houkuttelevalta alkaa jo lukemaan, se on vielä aika tuoreessa muistissa, nyt vaan mentäs vielä astetta syvemmälle, mitä met sairaanhoitajiksi lukiessa mentiin. Se tuntuu niin paljon loogisemmalta lukia ko tämä fysiikka.
Mie olen olemassaan aika malttamaton ihminen. Jotenki tuntuu niin ärsyttävältä, kun ei meinaa tajuta jotain juttua ja päästä eteenpäin vaikka mieli niin kovasti tekis jo! Mie vaan yritän ja yritän tankata samoja asioita eripäin, että saisin net itelle sisäistettyä. Niin tyhmältä kun se varmaan kuulostaakin, tuo potenssien ymmärtäminen tekkee mulle vaikiaa. Tuntuu niinkö se ymmärrys olis ihan nurkan takana, mutta mie en millään meinaa päästä sinne saakka.
Mie olen ihan innoissani tästä luku-urakasta ja olen kyllä joka päivä jossain määrin kirjoja lukenut. Vaikka tämä tullee olemaan raskasta niin tiedossa on uskomattoman mielenkiintonen "matka"! Ja onneksi mulla on tänne matkalle varattu aivan ykkösluokan seuralainen :D
Mie kiitän ja kumarran. Ja mie pallaan taas kuhan ehin!
-Elli
Ensimmäiset lukutreffit ikuistettuna:
Elli kirjoittaa meidän eilisistä lukutreffeistä pidemmin, joten en siitä ala tarinoimaan. Sen vain omasta puolestani kerron, että oli aivan älyttömän hauskaa ja nyt onkin hyvin toiveikas olo. Maol-taulukosta opiskeltiin perusjuttuja ja sen avulla opittiin laskemaan "maitotölkin" tilavuus. Tosin sitä maitotölkkiä edusti ensin kuutio ja sen jälkeen haluttiin laskea myös suorakulmaisen särmiön tilavuus, ja siihen mitat otettiin tupakka-askista.
Lapseni teki minulle matematiikan tehtävän:
"Yhteen kuppiin maitoa menee 3 lusikallista kaakaota. Kuinka monta lusikallista menee neljään kuppiin?"
-M-
 |
| Materiaalin puutteesta meitä ei ainakaan voi syyttää! |
Lapseni teki minulle matematiikan tehtävän:
"Yhteen kuppiin maitoa menee 3 lusikallista kaakaota. Kuinka monta lusikallista menee neljään kuppiin?"
-M-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)